Suomalaisen rockin iätön klassikko

Hassisen kone oli vuosina 1979-1982 progressiivista rockia ja punkia soittanut rockyhtye. Yhtyeen lyhyestä menestyksestä huolimatta, sen tuotantoa ja suomenkielisiä albumeita pidetään suomalaisen rockin klassikoina. Useat Hassisen koneen kappaleista, kuten “Rappiolla”, Levottomat jalat”, “Tällä tiellä” sekä “Rajat”, ovat radiosoitossa yhä tänä päivänä, ja ne ovat erityisen suosittuja kappaleita myös karaokessa, tässä suomalaisten lempiharrastuksessa. Hassisen kone sai alkunsa Joensuussa vuonna 1979 ja se tähtäsi rockin SM-kisoihin. Yhtye voittikin uusi aalto -sarjan mestaruuskisoissa vuonna 1980. Saman vuoden keväällä alkoi yhtyeen levytysura. Hassisen kone on uransa aikana julkaissut kolme suomenkielistä albumia. Ensimmäinen albumi, Täältä tullaan Venäjä, julkaistiin vuosi yhtyeen perustamisen jälkeen. Kyseiseltä albumilta löytyy klassikkokappale “Rappiolla” sekä jo aiemmin julkaistu nimikkokappale “Hassisen kone”. Vuonna 1981 julkaistu toinen albumi, Rumat sävelet, edusti monimutkaisempaa musiikkityyliä, ja se oli sävyltään kovin synkkä. Osa kappaleista käsitteli lyriikoidensa kautta muun muassa eksistentiaalista tuskaa ja apokalyptisia tulevaisuudenkuvia. Levy sai kiitettävät arvostelut ja muun muassa Yleisradion toimitus valitsi levyn vuoden kotimaiseksi kevyen musiikin levyksi. Myös vuosia julkaisun jälkeen albumi on kerännyt kiitoksia ja menestystä arvostelijoiden keskuudessa. Muun muassa Soundi-lehti valitsi albumin kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi suomalaisen populaarimusiikin levyksi vuonna 2005.

Yhtyeen hajoaminen suosion huipulla

Vuonna 1982 Hassisen kone julkaisi kolmannen ja viimeisen albuminsa. Studioalbumi oli nimeltään Harsoinen teräs, ja albumin tunnetuin kappale “Levottomat jalat” on yhtyeen kenties tunnetuin julkaisu. Albumin musiikkia on luonnehdittu tyyliltään vapaammaksi sekä kunnianhimoisemmaksi, kuin aiempi tuotanto. Kunnianhimoista oli ainakin yhtyeen kokoonpano yhtyeen  levyttämisen aikana, sillä remmiin palkattiin mukaan niin kosketinsoittaja, ksylofonisti kuin saksofonistikin. Samana vuonna albumin julkaisun jälkeen Hassisen kone lähti Suomen kiertueelle. Kiertueen jälkeen yhtye kuitenkin ilmoitti, että Hassisen kone lopettaa, ja yhtyeen jäsenet lähtivät kukin omiin suuntiinsa. Yhtye ei ehtinyt julkaista kuin kolme albumia, mutta jokainen niistä myi kultaa, ja Hassisen kone jäi elämään historiaan suomalaisen rockin klassikkona. Hassisen kone sai nimensä alunperin kotikaupungissaan Joensuussa sijainneen ompelukoneliikkeen mukaan. Liikkeen johtaja, ollen uskovainen, ei pitänyt nimivalinnasta, ja muutti liikkensä nimen puolestaan Kassisen koneeksi. Hassisen kone niitti kuitenkin hurjaa mainetta tulevina vuosina, ja lopulta yritys muutti nimekseen yksinkertaisesti Joensuun Konepalvelu.

Hassisen koneen jäsenet

Yhtyeen alkuperäiset perustajajäsenet olivat laulaja-kitaristi Ismo Alanko, kitaristi Reijo Heiskanen, basisti Jussi Kinnunen sekä rumpali Harri Kinnunen. Kolmatta albumiaan varten Hassisen kone löysi tiimiinsä myös Eero Pekkosen, Antti Sepon sekä Hannu Porkan. Erityisesti Eero Pekkonen on niittänyt mainetta muun muassa popyhtye Popedan kosketinsoittajana. Myös yhtyeen solisti Ismo Alanko on ollut tuottelias musiikkituotannon saralla Hassisen koneen menestyspäivien jälkeen. Ismo Alangolla on myös musiikkialalla menestystä niittänyt veli, Ilkka Alanko, joka tunnetaan muun muassa Neljä ruusua -yhtyeen keulakuvana.

Ismo Alanko

Hassisen koneen hajottua vuonna 1983, Ismo Alanko perusti yhdessä muusikko Jukka Orman kanssa Sielun Veljet -nimisen yhtyeen. Sielun Veljet tuli uransa aikana tunnetuksi erityisesti tunnelmallisista ja intensiivisistä keikkaesiintymisistään. Sittemmin Ismo Alanko on luonut soolouraa 1990-luvulta lähtien, ja keikkaillut erilaisten kokoonpanojen kanssa. Vuonna 1997 hän perusti Ismo Alanko Säätiö -nimisen yhtyeen, joka toimi aina vuoteen 2006 saakka. Myös Sielun Veljet teki paluun vuonna 2011, kun yhtye julkaisi uuden kappaleen ja esiintyi keikoilla ympäri maan. Hän on lisäksi säveltänyt musiikkia televisioon, teatteriin ja elokuviin, sekä julkaissut lyriikoitaan kirjoina. Hassisen kone esiintyy myös Kaurismäen veljesten vuonna 1981 ohjaamassa elokuvassa Saimaa-ilmiö. Vuosina 1981 ja 1982 yhtye esiintyi Tuuliajolla-nimisellä risteilyllä Saimaalla yhdessä muun muassa Eppu Normaalin ja Juice Leskisen kanssa. Saimaa-ilmiö on kokopitkä dokumenttielokuva, joka kertoo Saimaan rantakaupungeissa vierailevasta Tuuliajolla-kiertueesta.